Opettajien osaamisen kehittäminen

Johdanto

Opetushenkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin vahvistaminen -hankkeessa  kehittämistoiminnan keskeisenä tavoitteena on ollut toteuttaa kumppaniorganisaatioiden (SAMI, YSAO) verkostona vuoden 2013 loppuun mennessä opetushenkilöstön osaamisen kehittämisprosessi, jossa opettajakohtaiset kehittymissuunnitelmat rakentuvat aiempaa systemaattisemmin alakohtaisesti kartoitetuille osaamistarpeille ja opettajakohtaisesti arvioidulle osaamiselle.

Kehittämistyössä on integroitu opetushenkilöstön osaamisen kehittämisstrategiat ja kehittämisen strategiset painopisteet oppilaitoksen strategiaan sekä laadun ja pedagogiikan kehittämiseen. Näin kehittämistyö ei ole jäänyt irralliseksi ja se on alusta alkaen juurtunut oppilaitoksen kokonaiskehittämiseen. Osaamistarvekartoituksissa on huomioitu ja hyödynnetty työelämän tarpeita koskeva ennakkotieto.

Kehityskeskustelukäytännöt on uudistettu sovittamalla aiempaa systemaattisemmin yhteen yksilö- ja yhteisölähtöiset tarpeet oppilaitoksen yhteisen pääoman vahvistamiseksi (osaamisen optimointi).

Etelä-Savon ammattiopistossa pilotteina toimivat liiketalous-, matkailu, ravitsemis- ja talousala sekä logistiikka. Näiden pilottien myötä kehitettiin työelämän osaamistarvekartoitusten ja opettajien osaamiskartoitusten laadintaan toiminta-/ arviointimalli. Malli levitetään koko oppilaitokseen vuoden 2014-2015 aikana. Pilottien koulutuspäälliköt ovat olleet kattavasti kehittämisprosessissa mukana. Opettajia on ollut 42 mukana.

Osaamisen johtaminen

Osaamisen johtaminen on toiminnan strategista johtamista, jolloin toimialoilla toiminnallinen vastuu osaamisen johtamisen toteutuksesta on jokaisella esimiestehtävässä toimivalla henkilöllä. Strategisesta näkökulmasta osaamisen johtamisessa on olennaista:

  • tietää mihin tavoitteeseen ollaan menossa
  • ymmärtää mitä resursseja tavoitteeseen pääseminen edellyttää
  • kartoittaa mitä osaamista on jo käytettävissä ja mitä osaamista puuttuu
  • toteuttaa henkilöstön osaamisen kehittämistä suunnitelmallisesti tavoitteen mukaan
  • tekee tarvittavat rekrytoinnit

Yksittäisen esimiehen tasolla tämä merkitsee taitoa sovittaa yhteen strategiset tavoitteet, työelämän osaamistarpeet, omien alaisten osaaminen, vahvuudet ja mahdolliset osaamisvajeet sekä näiden perusteella suunnitelmallisesti kehittää oman henkilöstön osaamista sekä rekrytoida osaavia henkilöitä eri työtehtäviin. Osaamisen kehittäminen taataan suunnitelmallisella ja pitkäjänteisellä toiminnalla.

Vuoropuhelu organisaation tavoitteiden ja henkilön oman osaamisen arvioinnin välillä (esim. osaamiskartoitukset, HEKS ) ohjaa konkreettisella tasolla työntekijöitä oppilaitoksen tarvitseman osaamispääoman vahvistamiseen ja samalla se sitouttaa henkilöstöä  oman osaamisensa kehittämiseen organisaation tavoitteiden suuntaisesti.

Osaamisen johtamisen perimmäisenä tavoitteena on vahvistaa henkilöstön osaamista heille nimetyissä työtehtävissä. Lisäksi osaamisen johtaminen mahdollistaa ennakoivasti työntekijöiden työtehtävien muutokseen liittyvän osaamisen vahvistamisen. Lisäksi osaamisen johtamisen avulla mahdollistuu resurssien puitteissa oleva oikea-aikainen rekrytointi. Tämä osaltaan varmistaa osaavan, hyvinvoivan ja motivoituneen henkilöstön.

 

 

Opettajien osaamisen kehittämisen sykli

Opettajien osaamisen kehittämisen sykli

Osaamistarve ja osaamiskartoitukset C&Q-menetelmällä

Osaamistarve ja osaamiskartoitukset C&Q-menetelmällä

C&Q Pro+ -järjestelmä on osaamisen hallintaan suunniteltu ja tarkoitettu it-tietokanta ja työmenetelmä. Menetelmää käytetään työelämän osaamistarvekartoituksissa ja opettajien osaamisen arvioinnissa. Menetelmä on olennainen osa osaamisen kehittämisen rakenteessa.

 

Opetushenkilöstön ammattiprofiili

Opetushenkilöstön ammattiprofiili

Henkilöstön osaamisen kehittämisen prosessikuvaus Etelä-Savon ammattiopistossa

 

1. Opettajien osaamisprofiili/opettajan osaamisen kartoitus ja arviointi

  • osaamisprofiilissa hyödynnetään työelämän osaamistarvekartoitusten tuloksia
  • yhteistyö osaamisprofiilin tekemisessä koulutuspäällikkö, kehittämispäällikkö, osaamis-johtaja, pääkäyttäjä. Profiilit käsittelee ja vahvistaa opetuksen johtoryhmä.
  • opettajan itsearviointi
  • esimiesarviointi
  • tiimiarviointi
  • vastuu: pääkäyttäjä, koulutuspäällikkö
  • aika: tammi – helmikuu
  • toteutetaan kolmen vuoden välein

2. Osaamiskartoitusten ja arvioinnin tulokset opettajien nykyosaamisesta ja sen tasosta

  • tulokset saadaan
    • 1)kaikkien opettajien osalta
    • 2)ala/tutkintokohtaisesti
    • 3)yksittäisen opettajien osalta
  • vastuu: pääkäyttäjä, koulutuspäällikkö
  • aika: maaliskuu

3. Tiedottaminen tuloksista

  • henkilöstölle/alakohtaisesti
  • vastuu: pääkäyttäjä, kehittämispäällikkö, koulutuspäällikkö

4. Oppilaitoksen strategisen, yhteisen ja pedagogisen koulutuksen ja kehittämistoimenpiteiden suunnittelu

  • pohjana ovat tulokset kaikkien opettajien strategisen, yhteisen ja pedagogisen osaami-sen kuiluista
  • täydennyskoulutussuunnitelma tehdään kolmelle (3) vuodelle niin, että ensimmäinen(1)vuosi on koulutuksen toteuttamissuunnitelma. Seuraavat kaksi (2) vuotta ovat suunnitelmia.
  • suurimpien kuilujen (> – 1) osalta strategiaan liittyvä koulutus suunnitellaan niin, että vuosittain toteutetaan -3, -2 ja -1 kuiluihin kohdistuvaa koulutusta.
  • vastuu: henkilöstön kehittämispäällikkö
  • yhteistyö: tiivis yhteistyö henkilöstön kehittämispäällikön ja koulutuspäälliköiden välillä
  • resurssit: talousarvioon yhteiselle momentille, hankkeet jne.
  • aika: maaliskuu (lopussa)

 

5. Substanssikoulutuksen ja pätevyyksien kehittämistoimenpiteiden suunnittelu

  • ala/tutkintokohtaiset tulokset: substanssiosaamisen kuilut
  • henkilökohtaiset tulokset: ammatillisen substanssiosaamisen kuilut
  • pätevyydet, kouluttajakortit jne.
  • täydennyskoulutussuunnitelma tehdään 3 vuodelle niin, että ensimmäinen (1.) vuosi on aikataulutettu. Seuraavat kaksi (2) vuotta ovat suunnitelmia.
  • suurimpien kuilujen (> -1) osalta substanssiosaamiseen liittyvä koulutus suunnitellaan niin, että ensimmäisenä (1.) vuotena koulutus kohdistuu -3 kuiluihin; toisena (2.) vuotena -2 kuiluihin ja kolmantena (3.) vuotena -1 kuiluihin.
  • aika: maaliskuu
  • vastuu: koulutuspäällikkö
  • yhteistyö johtajat ja esimiehet
  • resurssit: talousarvioon alakohtaisesti

6. Systemaattiset ja tulokselliset heksit (kehityskeskustelut)

  • keskustelussa esimies ja opettaja käyvät läpi opettajan osaamisprofiilin ja yhdessä keskustellen asettavat osaamisalueille tavoitetasot
  • esimies ja opettaja tekevät koulutus- ja kehittämissuunnitelman käyttäen pohjana alustavaa täydennyskoulutussuunnitelmaa (tehty kolmelle vuodelle). Näihin koulutuksiin esimies ohjaa ne opettajat, joilla on suurimmat kuilut osaamisessaan ja lisäksi
  • esimies ja opettaja sopivat substanssiosaamiseen liittyvät täydennyskoulutukset ja muun osaamisen vahvistamisen
  • osaamisen kehittämisen muotoja: osaamisen kehittämisessä painotetaan joustavia työssäoppimisen muotoja. Työssä perehdytään ja opitaan uusia toimintatapoja, mutta myös jaetaan ja jalostetaan tietoa yhdessä. Tietoa siirretään työn ohessa, kasvokkain tai verkossa. Tietoyhteiskunnassa jaettu tieto on arvokkainta ja osaaminen saa merkityk-sensä, kun se yhdistyy muiden osaamiseen.

 

Koulutusmuotoja:

  • työelämäjaksot
  • mentor ja verme (vertaismentorointi toiminta)
  • asiantuntijaohjaus
  • benchmark
  • yhteisopettajuus,
  • työssäoppimisen ohjaamisen organisoinnin uusi malli: esim. 1-2 opettajaa ohjaavat koko ryhmän työssäoppimisen, jolloin opettajilla on enemmän aikaa työpaikoilla käymiseen. Tällöin he voivat tehdä mm. kartoituksia, kouluttaa työpaikkaohjaajia, päivittää työelämäosaamistaan.
  • tutkintoon johtamaton koulutus
  • tutkintoon johtava koulutus
  • omaehtoinen koulutus
  • tapahtumat
  • tehtävä- tai työkierto
  • projektit tai hankkeet
  • kouluttajana toimiminen
  • perehdytys tai työnopastus
  • koulutuspäällikkö mahdollistaa ennakoivalla suunnittelulla opettajan pääsyn koulutuk-siin ym. sovittuihin osaamisen kehittämistoimiin. Koulutuspäällikkö tekee varaukset opettajan työjärjestykseen.
  • aika: huhtikuun loppuun mennessä
  • koulutuspäällikkö toimittaa toukokuussa henkilöstön kehittämispäällikölle tiedon opettajien ohjautumisesta tarvittavaan strategian, yleisen ja pedagogisen osaamisen mukaiseen koulutukseen.

 

7. Osaamisen varmistaminen

  • opiskelijalta palaute, josta voi tulkita/analysoida opettajan osaamista
  • opettaja tekee vuosittain itsearvioinnin osaamisestaan C&Q-menetelmällä
  • heks-lomakkeeseen tulokset vuosittain sekä seuranta sovittujen koulutusten ja toimenpiteiden toteutumisesta
  • heks-keskustelussa arviointi toteutumisesta